Yhteisestä omaisuudesta kannattaa pitää huolta
Me Nivoksella hoidamme mäntsäläläisten yhteisesti omistamaa kriittistä infraomaisuutta. Sähkö-, vesi- ja kaukolämpöverkot eivät ole vain kaapeleita ja putkia, vaan omaisuutta, jonka pitää palvella alueemme asukkaita ja yrityksiä vuosikymmeniä eteenpäin.
Huolenpito yhteisestä omaisuudesta näkyy asiakkaillemme arjen sujuvuutena: sähkö virtaa, lämpöä riittää ja hanasta tulee laadukasta, puhdasta vettä. Jos häiriöitä tulee, pyrimme korjaamaan ne nopeasti. Samaan aikaan seuraamme verkostojen kuntoa ja uusimme ikääntyviä osia suunnitelmallisesti.
Ajattelen asian niin, että oman kylän väki hoitaa oman kylän omaisuutta. Jos verkkomme olisivat osa suurempaa yhtiötä, Mäntsälä olisi siinä vain yksi alue muiden joukossa. Kaikki asiakkaamme ja nivoslaiset eivät toki asu Mäntsälässä. Olemme paikallinen yhtiö Mäntsälää laajemmalla alueella. Olemme kotiseuturakkaita: meille on tärkeää, että asiat täällä toimivat.
Pikavoittoja ei ole saatavilla
Infran rakentamisessa päätöksiä tehdään pitkälle tulevaisuuteen. Sähköverkon käyttöikä on lähtökohtaisesti noin 50 vuotta ja vesihuolto- sekä kaukolämpöverkoston 50–100 vuotta. Tässä työssä ei ole pikavoittoja saatavilla: verkot pitää rakentaa riittävän laadukkaasti ja niitä pitää ylläpitää ja uusia ajoissa. Tämä on lopulta valintakysymys. Kaikkein halvin ratkaisu ei välttämättä ole pitkällä aikavälillä paras, jos haluamme pitää palveluiden tason hyvänä myös tulevaisuudessa.
Uudistunut vesihuoltolaki korostaa samaa pitkäjänteisyyttä. Vesihuollon pitää seistä omilla jaloillaan eli toiminnasta saatavilla maksuilla pitää pystyä kattamaan sekä nykyiset kustannukset että varautumaan tuleviin investointeihin. Tämä on tärkeää, sillä suomalaisiin vesihuoltoverkostoihin on kertynyt paljon korjausvelkaa.
Tässäkin käyttäjien määrällä on merkitystä. Mitä useampi asukas ja yritys verkostoa käyttää, sitä tehokkaammin samoilla euroilla voidaan palvella suurempaa joukkoa. Hyvä vertailukohta löytyy sähkönsiirrosta. Kun siirtomäärät meillä nyt kasvavat, jakautuvat kustannukset suuremmalle joukolle. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tämä kehitys mahdollistaisi meillä sähkönsiirtohintojen laskemisen ensi vuoden puolella. Suuruuden ekonomia puree.
Paikallisella tuotannolla on merkitystä
Kun käytät Nivoksen palveluita, teet samalla pienen sijoituksen yhteiseen omaisuuteen. Asiakkaidemme maksamilla sähkönsiirto- eli verkkopalvelumaksuilla, vesi- ja lämpömaksuilla kustannetaan paikallisten verkkojen ylläpito ja kehittäminen. Jos Nivos lisäksi tuottaa omistajalleen tuloa, käyttää Mäntsälän kunta sitä yhteisten palveluiden järjestämiseen. Hyöty jää siis monella tavalla omalle alueelle.
Paikallisen tuotannon taloudellista merkitystä voi havainnollistaa verkkoalueella kulutetulla sähköllä. Nivoksen sähköntuotanto on nyt noin 30 000 000 kilowattituntia vuodessa. Nivoksen sähköverkossa siirretään vuodessa noin 500 000 000 kilowattituntia sähköä. Jos sähkön hinnaksi lasketaan karkeasti 5 senttiä kilowattitunnilta, maksavat alueemme asiakkaat sähköenergiasta yhteensä noin 25 miljoonaa euroa vuodessa.
25 miljoonaa euroa vuodessa on iso raha. Kun sähkö tuotetaan muualla ja muiden omistamilla sähkölaitoksilla, lähtee myös raha alueemme ulkopuolelle. Jos tuotantoa olisi paikallisesti, suurempi osa taloudellisesta hyödystä jäisi meille. Siksi sillä on merkitystä, mitä pystymme tuottamaan paikallisesti ja mitä omaisuutta pidämme omissa käsissämme.
Ajattelen, että Nivos on tässä mielessä myös yksi työkalu koko alueen kehittämiseen. Toimiva sähköverkko, vesihuolto ja kaukolämpö mahdollistavat uusien yritysten sijoittumisen tänne ja nykyisten yritysten kasvun. Yrityksen kannalta asiointi on myös suoraviivaista, kun rakennus- ja kaavoitusasioita voidaan hoitaa kunnan kanssa ja sähköstä, vedestä ja kaukolämmöstä keskustella meidän kanssamme pitkälti yhdeltä luukulta.
Datakeskuksissa oppimiskäyrä on jyrkkä
Mäntsälän kasvusta puhuttaessa ei voi sivuuttaa datakeskuksia. Niissä on plussia ja miinuksia, mutta itse päädyn kokonaisuutta katsoessani plussan puolelle. Ne tuovat Mäntsälään investointeja ja verotuloja ja kasvattavat sähköverkon käyttöä, mistä hyötyvät myös nykyiset asiakkaat.
Samalla meidän pitää miettiä tarkasti, millä ehdoilla datakeskukset tänne tulevat ja miten niiden tuoma hyöty saadaan mahdollisimman hyvin koko alueen käyttöön. Suomessa vasta opetellaan datakeskusten integroimista osaksi yhteiskuntaa, ja onneksi oppimiskäyrä on nyt jyrkkä. Mielelläni näkisin mukana enemmän kotimaisia toimijoita. Miljardiluokan hankkeissa tullaan kuitenkin nopeasti siihen tosiasiaan, ettei Suomessa ole näihin hankkeisiin pääomaa. Mielestäni olennaista on, että alueella on aktiviteettia ja investointeja ja että ne tukevat Mäntsälän elinvoimaa kestävällä tavalla.
Marko Ahl
Kirjoittaja on Nivos-konsernin toimitusjohtaja
Marko Ahlilla on yli 30 vuoden kokemus energia- ja infra-alalta. Hänen uransa on kulkenut käytännön töistä esihenkilö- ja johtotehtäviin energiantuotannon, kaukolämmön ja sähkö- sekä vesiverkkojen parissa.
Haluatko pysyä ajan hermolla? Tilaa uutiskirjeemme!
Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja saat ensimmäisten joukossa tietoa energiaan, veteen ja lämpöön liittyvistä ajankohtaisista aiheista (max 1-2 kertaa kuukaudessa)! Lähettämällä sähköpostiosoitteesi annat meille luvan tallentaa tietosi asiakasrekisteriimme. Käsittelemme asiakastietojasi huolella, tästä linkistä pääset lukemaan tietosuojaselosteemme.